Kokemuksia Ubuntusta (8.04 LTS)
Ubuntu on alla esiteltyä Debiania helppokäyttöisempi versio asentaa ja käyttää. Ohjelma ladataan levykuvana DVD-levylle, ks. ohjeet Ubuntu-fi.orgin sivuilta.
Ohjelman asennus kestää pari tuntia, josta suurin osa on ohjelmien lataamisen odottelua. Asennusohjeet ovat suomeksi ja vaikeita valintatilanteita ei ole. Kun ohjelman käyttöön varataan koko kiintolevy, valitaan ko. kohta asennuksen alkuvaiheessa; tällöin kiintolevy tyhjentyy vanhasta järjestelmästä ja vanhoista tiedostoista, joista viimeksi mainituista on syytä ottaa varmuuskopio ulkoiselle kiintolevylle tai DVD:lle.
Ennen asennusta tietokone on asetettava käynnistymään CD/DVD-asemasta ja kun se on tehty, vanha ohjelma voidaan ensin käynnistää, avata DVD-asema ja laittaa asennuslevy sisään ja sitten käynnistää uudelleen (esim. virta katkaisemalla), jolloin asennusohjelma käynnistyy. Asennus tekstitilassa lienee nopeampi kuin graafisessa tilassa, kokemattomalle graafinen tila lienee parempi.
Asennuksen tultua valmiiksi joitakin säätöjä on hyvä tehdä, esim.:
- päivitetään järjestelmä ja asennetaan halutut uudet ohjelmat Synaptic-pakettienhallinnasta (Järjestelmä-valikossa)
- tehdään Mozilla Firefoxin asetukset: mm. poistetaan linkkien alleviivaus fontit/värit -kohdasta, määritellään, miten eri ohjelmat aukeavat: joko selaimessa tai eri ohjelmassa
- sähköpostin asetukset
- virranhallinta-asetukset ja näytönsäästäjän asetukset
- turhat (varoitus- ym.) äänet pois järjestelmästä, äänien säätö toistoon ja nauhoitukseen ja esim. Skypeen
- Konqueroriin (tiedostojenhallinta) määritellään ohjelmat, joilla tiedostot avataan; samoin asetetaan avausnäkymäksi omat tiedostot
- valitaan oletusohjelmat: selain, sähköposti, mediasoitin ym.
- asennetaan printteri: jos printteri yhteensopiva, asennus kestää muutaman sekunnin
- asennetaan PDF-printteri
- tehdään skannerin käyttöä varten tarvittavat asetukset Xsane-ohjelmaan
- verkkoasetuksia ei tarvitse säätää, netti toimii heti asennuksen jälkeen
Käytän itse seuraavia ohjelmia Ubuntussa:
- tiedostojenhallintaan Konqueror (Nautiluskin hyvä, mutta tuntuu vähän kankealta)
- internettiin Mozilla Firefox
- sähköpostiin Mozilla Thunderbird (MS:n Outlook Expressiä vastaava)
- toimistotöihin Open Officen Writer ja Excel
- Filezilla (FTP-siirto-ohjelma) kotisivujen päivitykseen
- VLC-player tai Totem äänen ja videoiden toistoon
- PDF-tiedostojen lukemiseen Xpdf tai Evince tai Adobe Acrobat Reader
- PDF-printterinä Cups-pdf
- PDF-sivujen erottamiseen ja yhdistämiseen pdftk-ohjelma
- äänen tallennukseen ja editoimiseen Audacity
- tekstieditorina Kwrite, Gedit tai Leafpad
- ohjelmaani Kaapparia käytetään päätteellä (konsoli, terminaali)
Muutamia esimerkkejä päätteen/terminaalin komennoista:
Ohjelman "pdftk" (PDF-tiedostojen sivujen liittäminen ja irrottaminen ym.) asentaminen:
sudo apt-get install pdftk
Jos em. ohjelma halutaan asentaa päätekomennolla, kopioidaan (tai kirjoitetaan) yllä oleva komento ja liitetään se päätteelle, painetaan enter ja pääte pyytää käyttäjän salasanaa, joka kirjoitetaan päätteelle (huomaa, että salasanaa kirjoitettaessa kursori ei liiku) ja painetaan enter ja ohjelma alkaa asentua päätteellä näkyvien ilmoitusten mukaisesti. Kun toiminto loppuu, ohjelma on asennettu koneellesi ja voit sulkea päätteen. Tämän, kuten muutkin ohjelmat, voi asentaa Järjestelmä/Synaptic-pakettienhallinnassa, mutta joskus pääte on nopeampi ja käyttökelpoisempi vaihtoehto.
Pdftk-ohjelmaa käytetään ainoastaan päätteellä, esim. liitetään kolme skannattua pdf-sivua yhteen. Esim. kansiossa /home/user/omat ovat skannatut pdf-sivut. Avataan pääte ja mennään em. kansioon komennolla:
cd omat
jolloin pääte on kansiossa /home/user/omat, jonka sisältö voidaan listata komennolla: ls
Ensin nimetään pdf-tiedostot uudelleen numeroiksi kirjoittamisen helpottamiseksi: 1.pdf, 2.pdf ja 3.pdf.
Sitten kirjoitetaan päätteelle komento:
pdftk 1.pdf 2.pdf 3.pdf output uusi_tiedosto.pdf
ja kansioon, jossa 1.pdf ym. olivat, ilmestyy tiedosto nimeltä uusi_tiedosto.pdf, jossa kaikki kolme sivua ovat.
Muita komentoja
1. sudo apt-cache search pdftk (etsitään jotakin ohjelmaa pakettivarastosta)
2. cd /home/user/sekalaista (siirrytään päätteellä johonkin kansioon)
3. gedit /home/user/esimerkki.txt (avataan gedit-tekstieditorilla esimerkki.txt-tiedosto)
4. sudo gedit /etc/jotakin/joku.conf (avataan muokattavaksi tekstieditorilla jokin järjestelmässä oleva asetustiedosto)
Kokemuksia Linuxista (Debian 4.0 "Etch")
Windowsin vaihtaminen Linuxiin on varteenotettava vaihtoehto koti- tai toimistokoneen käyttöjärjestelmäksi. Itse jätin Windows XP Home:n kokonaan hyllylle pölyttymään muutaman viikon ahertamisen jälkeen, kun sain Debianin toimimaan toimistokäytössä ja olen erittäin tyytyväinen uuteen, vakaampaan, monipuolisempaan ja halvempaan Debianiin. Seuraavassa esiteltävän kokoonpanon hinta on 20 euroa, mikä kulu syntyi data/faksimodeemin Linux-ajurin hankkimisesta. Windowsin XP:lle jää nyttemmin korkeintaan video- ja äänieditointitehtävät, toimistotyössä Windowsia ei enää tarvita.
Seuraavassa lyhyesti Linuxin asentamisen vaiheet:
- Hankitaan Linux-jakeluversio, tässä tapauksessa Debian 4.0 "Etch", lataamalla se netistä (.iso-tiedosto), ks. esim. www.linux.org tai Debian.org. Tästä asensin omaani i386-arkkitehtuurin täysasennus-CD-levyn (Gnome-työpöydällä): HP Pavilion a1400, AMD Sempron 3200+, 500 M RAM, ATI Radeon Express eli vaatimattomaan peruskoneeseen. Asennusohjeita tässä.
- Poltetaan CD:lle tai DVD:lle em. version ns. levykuva (disk image), joka tapahtuu hieman eri tavalla kuin "tavanomaisen" tiedostoCD:n tai -DVD:n polttaminen. Ainakin Nero Burning -ohjelmassa on vaihtoehtona levykuvan polttaminen.
- Asennetaan käyttöjärjestelmä joko tyhjälle kiintolevylle tai jo olemassaolevan, esim. Windows, järjestelmän sijaan. Asennusvaiheessa koneen boot- (käynnistys-) järjestykseksi täytyy asettaa käynnistys tapahtuvaksi ensisijaisesti CD- tai DVD-asemasta, ellei se satu jo olemaan sellaisena. Käynnistysjärjestys muutetaan bios-asetuksista, johon pääsee koneen käynnistyessä valitsemalla bios-asetukset (vaihtelee koneissa, Del tai Fjotain, set up)
- Asennukset edetessä tehdään valinta sen suhteen, poistetaanko aiempi käyttöjärjestelmä kokonaan vai ei. Tässä esimerkissäni korvasin kokonaan Linuxilla vanhan Windows-käyttöjärjestelmän. Kiintolevyn voi myös sijoittaa siirrettävään telakkaan ja käyttää Windowsia toisella kiintolevyllä ja Linuxia toisella kiintolevyllä vaihtamalla kiintolevy telakkaan tarpeen mukaan, jos ei halua luopua W:stä kokonaan.
- Linux asennetaan ohjeiden mukaan. Epätietoisissa tapauksissa kannattaa valita oletusarvot. Ennen Linuxin asennusta on syytä liittää kaikki mahdolliset lisälaitteet, näyttö, printteri, skanneri, muistitikut, ulkoiset kiintolevyt jne., jotta järjestelmä tunnistaa ja asentaa laitteet. Jotkut laitteet eivät sovellu Linuxiin, joten laitehankinnassa on syytä varmistua laitteen yhteensopivuudesta Linuxin kanssa. Laiteajurien löytäminen ja asennus on hankalampaa kuin Windowsissa, joihin laitevalmistajat nykyään tekevät ajurit valmiiksi. Asennus kannattaa valita laajana eli valita vaihtoehto, että asennus täydentyy netistä, joskin se kestää vähän kauemmin; tällöin asennetaan suuri osa perusohjelmista jo asennuksen yhteydessä.
- Käynnistetään kone uudestaan Linuxiin poistamalla tätä ennen asennuslevy CD/DVD-asemasta. Valmis.
Laitteet
- Näytön asetuksissa ei tullut erityisempiä ongelmia. Näytön resoluutio jäi vanhan HP Pavilion f1523 -LCD-näytön (näytönohjain ATI Radeon Express 200) kanssa max 640x:een, mutta xorg.conf-tiedostoa muuttamalla nyt 1080x. Em. tiedostosta (/etc/X11/xorg.conf) muutetaan Section "Device" -kohdasta Driver "ATI":n sijasta tällaiseksi: "vesa", mikä poisti resoluutio-ongelman. Tiedoston muuttaminen on tehtävä pääkäyttäjätilassa (root).
- Canonin huokea ja hyvä tasoskanneri Lide 60 (hinta n. 70 euroa) toimii Debianin kanssa ilman ongelmia, ilmeisesti vähän vanhempi ja hitaampi Canoscan Lide 25 on myös yhteensopiva Linuxin kanssa. Skanneria varten tulee ladata xsane- ja sane-ajuripaketit, jotka ohjaavat skannerin toimintaa. Skannerin ja xsanen käyttäjäksi kannattaa laittaa muu kuin pääkäyttäjä (root); tämä muutetaan käyttäjäryhmät-asetuksista; myös skannerin käyttäjäksi tulee laittaa käyttäjän lisäksi xsane. Skanneri toimii myös Gimp-kuvankäsittelyohjelman kanssa. Mainittakoon, ettei Canoscan Lide 70 tai sitä uudemmat mallit (Lide 90) toimi Linuxissa, koska ajureita ei ainakaan tällä hetkellä (10/2007) ole saatavilla. Kuvat ja asiakirjat voidaan skannata värillisten lisäksi harmaasävynä tai mustavalkoisena. Tiedostot tulostuvat mm. TIFF:nä, JPG:nä tai PDF:nä joko yksisivuisina tai TIFF:n ja PDF:n osalta myös monisivuisina. Toimistokäytössä 300 px/tuuma mustavalkoasiakirja on kooltaan 20-70 kilotavua, mikä optimaalinen kuvan laatu/kokosuhde. Värin tai harmaasävyn käyttäminen toimistokäytössä ja erityisesti sähköpostissa on epämukavaa asiakirjan koon kasvaessa liiankin suureksi, jopa 1 mega/sivu.
- Printterin lisääminen ja asetukset tehdään CUPS-printing-ohjelmalla. Valmistajalta voi myös saada ajurin Linuxia varten, ainakin edullinen Brother Laser HL 2040 toimii moitteetta Debianissa. Myös tiedostojen tulostaminen PDF:ksi on mahdollista pdf-printer-asetuksista CUPS:ssa lisäämällä uusi (virtuaali)tulostin, joskin tätä ennen tulee asentaa pakettienhallinnasta ns. Foomatic-paketit. Tulostaminen tiedostoon (post script eli .ps) on myös mahdollista.
- PCI-väylään sijoitettava n. parinkympin hintainen faksimodeemi (A-link 56kb, ainakin Verkkokauppa.com:ssa näitä on) on helppo saada toimimaan ostamalla siihen netistä ajuri (ajurin hinta n. 13 euroa). Ajureita myy Linuxant, jossa olevalla ohjelmalla voi tarkistaa modeemin tyypin oikean ajurin löytämiseksi. Em. hsfmodem-ajuri toimii A-linkin faksimodeemin kanssa. Efax on kevyt ja toimiva faksiohjelma faksien lähettämiseksi ja vastaanottamiseksi suoraan koneelta/koneelle; lähetetyt/saapuneet tiedostot tallentuvat TIFF-muodossa kansioon, josta ne voidaan esim. tulostaa/muuttaa PDF:ksi.
- Ulkoisen tai sisäisen DVD-aseman asentamista ei tarvittu, järjestelmä löysi sen automaattisesti, samoin USB-tikut ja ulkoisen kiintolevyn (FAT32-tiedostojärjestelmä, joskin Debianissa tuki myös XP:n NTFS-tiedostosysteemille).
Toimisto-ohjelmat
Debianin pakettienhallinta löytyy Open Office korvaamaan mm. Wordin, Excelin ja Power Pointin ja Open Office on yhteensopiva Windowsin tiedostojen kanssa. Leafpad on verraton ja mielestäni paras tekstieditori, joka muistuttaa kovasti Windowsin Notepadia.
PDF-tiedostojen käsittelyyn Linuxiin on saatavissa Adobe Acrobat Reader, joskin itse suosin kevyempää/nopeampaa XPDF:ää tai TIFF-kuvien ja Post Sciptienkin katseluun soveltuvaa asiakirjakatselinta (Evince) . PDF-tiedostojen muokkaus ei Windowsissa onnistune kuin maksullisilla ohjelmilla, mutta Linuxissa esim. pdftk-ohjelmalla voi irrottaa monisivuisista pdf-tiedostoista sivuja, liittää niitä haluttuun tiedostoon tai järjestykseen. Ohjelma toimii tekstipäätteellä (terminal), mutta se on nopeasti opittavissa, esim. kahden pdf-tiedoston toisiinsa liittäminen käy näin: pdftk vanha1.pdf vanha2.pdf output uusi.pdf. PDF-tiedoston avauksen salaaminen on myös vaivatonta, kun halutaan varmistaa asiakirjan suojaus esim. sähköpostissa.
TIFF-tiedostojen katselu (esim. Evince-ohjelma) ja muokkaus (libtiff-tools, jossa monta erilaista työkalua) on vaivatonta tekstipäätteellä. Sama toiminta kuin edellä pdf:n kohdalla on kuvattu, menee näin: tiffcp vanha1.tif vanha2.tif uusi.tif. Tiffin muuttaminen PDF:ksi on helppoa: tiff2pdf -o uusi.pdf -j vanha.tif. O tarkoittaa output ja J tarkoittaa jpg-pakkausta. Tiffsplit:llä saa monisivuisen tiedoston hajotettua eri sivuiksi. Gimpillä voi muokata tiff-tiedostoja, esimerkiksi lomakkeita, siinä kuin jpg-tiedostojakin. Windowsissa (XP tai Vista) ei ole, toisin kuin vanhemmissa Windowseissa, Imaging-ohjelmaa, jolla voi muokata tif-tiedostoja.
Web-selaimen, sähköpostin, Skypen ja kalenterin kanssa ei ole mitään ongelmia ollut, ne toimivat Windowsin tapaan. Skypen asennus tapahtuu noutamalla Skypen Linux-sivulta kyseinen ohjelmapaketti (.deb) ja asentamalla se muiden .deb-pakettien tapaan.
Tiedostonhallinta (Nautilus) on vähän kankea resurssisyöppö, mutta esim. rox-filer on nopea ja kevyt tiedostonhallintasovellus, joka vaatii ensin vähän totuttelua ja säätämistä omiin käyttötarpeisiin.
Tiedostojen zip-pakkaukseen on käytettävissä mm. Xarchiver, joka on yhteensopiva Windowsin zip-tiedostojen kanssa. Linuxin omat tar.gz ja tar.bz2 toimivat luonnollisesti tässä ohjelmassa. Myös File-roller (tiedostokäärin) soveltuu pakattujen tiedostojen purkamiseen.
Web-sivujen tekemiseen Linuxissa on mm. Bluefish-editori ja tiedostojen siirtämiseen nettiin voi käyttää Filezillaa. Bluefish on samantapainen ohjelma kuin Windowsissa käytetty Arachnophilia: sivujen teko tapahtuu HTML-koodia muokkaamalla. Firefoxin Linux-versio on nimeltään Iceweasel, jossa liitännäisten avulla voi katsella mm. flash-videoita. Thunderbirdiä vastaava sähköpostiohjelma on nimeltään Icedove.
Äänen tallennukseen tai saneluun soveltuu mm. laadukas ja helppokäyttöinen Audacity-miksausohjelma, jolla voi editoida ja muuntaa äänitiedostoja, sopivilla työkaluilla myös pakata mp3-tiedostoiksi tai Linuxin Ogg Vorbis -tiedostoiksi. Äänimuistiot voidaan tallentaa ja arkistoida muiden asiakirjojen joukoon.
|
